Unohduin pohtimaan luovuutta, mikä on luovaa ja miten itse koen luovuuden ja luovan työn?
Ensimmäisenä tulee mieleen Peppi Pitkätossu, joka touhuaa omalla tavallaan ja todellakin luovasti. Asiat ovat heikun keikun tai ainakin vinksin vonksin. Seuraavaksi mietin boheemia taiteilijaa, erikoista ja vähän outoa, omaperäistä hahmoa, joka sekoittaa väripalettia ja luo mestariteoksia. Luova ihminen on todellakin vapaa, oman tien kulkija ja jollakin tapaa anarkisti, joka ei piittaa säännöistä, vaan aiheuttaa puhetta ja pahennusta. Vai onko?
Jokainen ihminen on jollakin tapaa luova
Luovuus voi olla omistautumista tekemään jotakin, josta saa iloa ja hyvää mieltä. Harrastukset ovat luovia. Luovasti toimien haetaan uutta näkökulmaa ja keksitään luovia ratkaisuja. Lapset ovat aina luovia. Aikuistuessa ihminen rutinoituu ja kokemuksen myötä pysyy helposti mukavuusalueella. Luovuuteen kuuluu aina muutos ja uuden kokeileminen.
Harrastuksissa ihminen nauttii luovasta tekemisestä ja usein miettii, että kivaa tätä voisi tehdä työkseen. Ammatikseen luovia pidetään onnellisina, kun noin mukavasta työstä saavat palkkaa. Siinä se paradoksi usein on, että miten olla luova, kun taloudelliset vaatimukset painavat päälle?
Tuntemani luovat ihmiset ovat ahkeria, rakastavat omaa työtään ja usein omistautuvat koko sydämellään työlle. Lisäksi heitä ajaa eteenpäin luomisen pakko ja siihen liittyvät tavoitteet. Ajatustyötä ei voi vain katkaista klo 16 iltapäivällä.
Kuinka sitten sovittaa arkinen elämä ja oma työ?
Vastaus on, että pitää olla kurinalainen. Esimerkiksi perheellinen kotona työskentelevä ihminen joutuu tekemään aikataulutusta miten järjestää aikaa työlle ja perhe-elämälle. Päivä saattaa koostua pätkistä: aamulla töitä ennen kuin lapset heräävät, aamutoimet ja lapset tarhaan ja kouluun, työskentelyä, lapset kotiin, ruoanlaittoa, kotiaskareita, seurustelua ja lapset nukkumaan. Sen jälkeen ehtii vielä vähän tehdä töitä, jos jaksaa.
Graafisen suunnittelijan työ on ajatustyötä, josta suurin osa tehdään koneella
Omalla kohdalla luovuus on luovia ratkaisuja, visuaalista silmää ja halua oppia koko ajan uutta. Kurinalaisuutta tarvitaan, että toimeksiannot valmistuvat laadukkaasti. Työ on kiireistä ja pikkutarkkaa. Pitää osata pallotella useita projekteja, olla palveluhenkinen ja yhteistyökykyinen. Itsekriittisyys on usein kovaa ja luomisen tuska kuuluu työhön. Ajatukset saa kääntää ylösalaisin ja esim. pakkaussuunnittelussa konkreettisestikin ylösalaisin, vaikka lopputulos olisi hyvinkin perinteinen ja muutos olisi toteutettu hienovaraisesti. Enemmän toivoisin, että saisin piirtää ja käyttää aikaa nimenomaan luovaan suunnitteluun. Graafinen suunnittelu on myös tuotannollista työtä, kun noudatetaan tehtyä ohjeistoa ja brändin mukaista ilmettä.
Luovilla ihmisillä on aina tekemistä ja joku ”projekti” työnalla
Minulla pää pulputtaa vähän väliä kaikenlaisia ajatuksia ja ideanpoikasia. Eri asia on sitten toteutuuko niistä monikaan. Luovuuden lahja myös ilmenee esim. muusikoilla siten, että he kuulevat laulun tai osan sävellyksestä päässään tai kirjailija luo päässään hahmoja tai juonenkulkuja. Visuaalisesti lahjakkaat taas näkevät kuvia. Minä kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään eli näen ja mietin päässäni kuvia ja ideoita, joita lähden toteuttamaan. Käytännössä minulle käy usein niin, että kun mietin jotain ostosta esim. uutta valaisinta, niin näen sen jo päässäni ja tiedän millainen sen pitäisi olla. Mutta kun menen kauppaan, niin eihän sellaista valaisinta sieltä löydy. Eli valaisinvalmistaja huom! minulla olisi idea! 🙂
Lopuksi kannustaisin kaikkia olemaan luovia omalla tavallaan. Nauttikaa siitä ihanasta tunteesta ja flow-tilasta minkä luova tekeminen saa aikaan! ♥
Saa ajatella asioita uudella tavalla.
Saa kääntää asiat ylösalaisin.
Saa miettiä hulluja ja hölmöjä.
Saa haaveilla isoja ja ajatella isosti.
Saa kysellä ja ihmetellä.
Saa kyseenalaistaa kaikki entiset ja vanhat.
Saa antaa ajatusten lentää.
Saa tuumailla ja miettiä ajan kanssa.
Saa rikkoa turhia sääntöjä.
Saa suttailla ja pöllyyttää.
Saa rakastaa värejä.
Saa kokeilla, testata ja mokata.
Saa keksiä uutta.
Saa hoksauttaa ja keskustella.
Saa olla avoin ja oppia.
Saa ihastella ja kehua.
Saa rakastaa ja tuntea.
– Minna Komulainen –
Linkkejä