Logoa suunniteltaessa suunnitellaan samalla päälinjat yritysilmeelle eli logon muoto, värit ja fontit. Pelkkä logo yksinään ei riitä. Graafisessa ohjeessa kerrotaan mitä värejä ja fontteja yritys käyttää viestinnässään. Lisäksi ohjeessa voidaan kertoa muutakin logon käytöstä ja brändi-ilmeestä.
Graafinen ohjeistus on kätevä työkalu, joka on hyvä olla käytössä. Yritys viestii moneen suuntaan ja käyttää erilaisia palveluja markkinoinnissa. Esimerkiksi yrityksen teippaukset, verkkosivut ja mainokset teetetään usein talon ulkopuolella, jolloin heille annetaan logosta tiedosto ja samalla olisi hyvä antaa ohjeet mitkä ovat värikoodit ja mitä fontteja käytetään. Yritysilme pysyy silloin yhteneväisenä ja grafiikkaa pystyy toistamaan johdonmukaisesti. Väärät värit tai aina eri tavalla tehdyt mainokset eivät ainakaan kohota yrityksen imagoa positiiviseen suuntaan.
Graafisia ohjeistoja on monenlaisia
Itse jaan ne kolmeen kategoriaan laajuuden mukaan:
1. graafinen ohje
2. graafinen ohjeisto
3. brändikäsikirja tai brändikirja
Graafinen ohje A4-koossa
Graafinen ohje on yksinkertaisimmillaan A4-kokoinen paperituloste tai pdf-tiedosto, jossa kerrotaan mikä on yrityksen logo, mitä värikoodeja käytetään ja mitkä ovat käytettävät fontit. A4:n on kätevä liittää sähköpostiin tai viedä tulostettuna samalla kun vie esimerkiksi auton teipattavaksi. Mikäli A4:lle mahtuu, ohjeessa voi olla malleja logon käytöstä ja kuvamaailmasta.
Ylhäällä kuvassa on Cinnamonin graafinen ohje ja mitä mikin kohta tarkoittaa. Kirjapainot ja koodarit näkevät ohjeita usein, joten en ole kirjoittanut tarkempia selityksiä varsinaiseen ohjeeseen.
Värikoodeista pitäisi löytyä tiedot väreistä RGB, CMYK, HEX ja Pantone -koodeilla. Fontit ovat usein tekijänsuojan alaisia. Googlen fontit ovat ns. Open Source -fontteja. Fonttien käytöstä pitää sopia erikseen. Minun ohjeeseen mahtui lisäksi hyvin mallit logon käytöstä ja fiiliskuvat.
Graafinen ohjeistus vs. brändikirja
Graafinen ohjeistus ja brändikirja ovat laajempia ohjeistuksia viestinnän käyttöön.
Graafinen ohjeistus on pelkkää A4-kokoista ohjetta laajempi. Siinä voi olla muutamia sivuja tai useampia kymmeniä sivuja, jos kyse on isosta konsernista. Ohjeistuksessa kerrotaan tarkkaan logosta, pääväreistä, lisäväreistä, fonteista, käytettävästä graafiikasta ja kuvista. Lisäksi mukana voi olla mallit lomakkeistosta, autoteippauksista, työvaatteista, lipuista, sosiaalisen median kuvista ja bannereista jne.
Brändikirja (= Brand Book) laaditaan, kun halutaan ohjeistaa visuaalisen ilmeen lisäksi muutakin, kertoa brändin tarina ja kiteyttää brändi-idea sekä ohjeistaa brändin mukaiseen viestintään. Brändikirjassa voi graafisen ohjeistuksen lisäksi olla mukana äänensävy, käytettävä musiikki, ideoita kuva- ja videotyyleistä jne. Lisäksi työhön voi kuulua brändistrategia ja taktiikat eli suunnitelmallinen brändiuudistus ja sen toteutus.
Graafinen ohjeistuksen ja brändikirjan laajuudesta riippuu onko se pdf-tiedostona vai olisiko järkevää tehdä se digitaaliseen muotoon eli tehdäänkö omat nettisivut brändikäsikirjalle? Laaja digiohjeisto on helppo ylläpitää ja tieto on aina ajantasalla verrattuna siihen, että ohje on annettu esim. viisi vuotta sitten ja vanhoja ohjeistoja lojuu eri paikoissa.
Toivottavasti tämä juttu selvensi graafisen ohjeen tarkoitusta ja miksi jokaisella yrityksellä olisi hyvä olla sellainen.