fbpx
täydellinen kuvapankkikuva

Täydellisyys vaatii virheitä

Visuaalisessa suunnittelussa täydellisyyden tavoittelu on osa työtä. Halutaan täydellinen logo, täydelliset nettisivut, täydelliset valokuvat… Lopputulokseksi halutaan täydellinen painotuote tai täydellinen onnistuminen. Mutta mikä on täydellistä?

Valokuvasta on helppo sanoa onko se täydellinen. Kuvaaja on onnistunut laukaisemaan kuvan juuri oikealla hetkellä, kuva on tarkka ja terävä, värit ja sävyt ovat kohdallaan ja valo on upea. Netti on nykyisin pullollaan kauniita ja uskomattoman hienoja valokuvia.

Kaikessa visuaalisuudessa täydellisyys on katsojan silmässä. Toisen mielestä kuva vaikkapa kauniista nuoresta naisesta on upea ja täydellinen; toinen taas huomaa, että mallin kynnet ovat siistimättä tai korvat näyttävät hassuilta.

Mutta kun lähdetään suunnittelemaan nettisivuja tai muuta isompaa työtä, jossa on luvassa monta muuttujaa matkalla, täydellisen lopputuloksen saavuttaminen on heti vaikeaa. Moni asia voi mennä pieleen tai tekijöitä on eritasoisia ja virheitä sattuu. Painotuotteessa on myös monta vaihetta ja prosessi on aina jännittävä.

Hyvää ja huonoa perfektionismia

Täydellisyyden tavoittelu on parhaimmillaan hyviä tuntemuksia siitä, että on onnistuttu ja tehtyyn työhön ollaan tyytyväisiä ja ylpeitä. Pahimmillaan perfektionismi aiheuttaa ylikriittisyyttä, ahdistusta, stressiä, työn hiomista loputtomiin ja sitä kautta uupumista. Visuaalinen suunnittelija voi karmeimmillaan olla ikävä ja takakireä tyyppi, jolle mikään ei kelpaa eikä mikään ole tarpeeksi hyvä.

Täydellisyys on jonkinlainen ihannekuva, jota tavoitellaan

Aika usein työ ohjeistetaan niin, että halutaan samanlaista kuin jollain muulla. Jotain mikä on nyt pinnalla ja hienoa kaikkien mielestä. Otetaan esimerkiksi viime vuosikymmenellä muodissa ollut minimalismi. Ainakin sisustuksessa riisuttiin koti kaikesta turhasta, myös väreistä. Valkoharmaa, huippusiisti, kiiltävä koti, jossa oli korkeintaan mustavalkoinen sohvatyyny piristyksenä. Sama tyyli yleistyi myös yrityksien visuaalisessa ilmeessä – haluttiin yksinkertaista. Parhaimmillaan minimalismi on oikein hyvä asia. Ilme on selkeä, rauhallinen, tyylikäs ja ajaton. Pahimmillaan ikävä, tylsä, ankea ja masentava. Liian steriilissä tilassa pelkää, että tulee sotkua eikä voi olla rennosti. Kaikille minimalismi ei vaan sovi. Kolikolla on siis kaksi puolta teki mitä tahansa.

Täydellisyys vaatii virheitä

Olen vuosien kuluessa katsellut miljoonia kuvia. Valinnut parhaimpia ja täydellisimpiä kuvia töihin. Nykyisin varsinkin Instagram on täynnä upeita kuvia. Elämä on kiiltokuvamaista ja täydellistä. Liian siloiteltuihin ja siisteihin kuviin tulee kuitenkin lopulta ähky. Mikään ei tunnu miltään ja kaikki on vain kaunista massaa. Mutta onneksi silmä harjaantuu huomaamaan tuosta massasta ne tarkoituksenmukaiset kuvat. Kauneus ja visuaalisuus eivät ole ollenkaan huono asia, mutta ideoista ja erilaisista kuvista on aina pulaa.

Täydellisyys voi siis olla tylsää ja liian siistiä. Siitä päästäänkin siihen, että parhaimmat ja täydellisimmät kuvat ovat myös mielenkiintoisia. Ja mielenkiintoisessa taas voi olla virheitä. Ja virheet antavat särmää ja rosoa. Hyvä idea on aina parempi kuin kymmenen kaunista kuvaa.

Rima sopivan korkealla, mutta uskalla olla rohkea ja armollinen

Kuinka perfektionismin hetteiköstä selviää? Suunnittelijalle deadline on aina hyvä raja eli silloin viimeistään on pakko luopua työstä ja lopettaa hiominen. Riittävän hyvä siinä aikataulussa ja niissä raameissa on ookoo. Parhaamme tehtiin.

Uskalla myös olla rohkea, erilainen ja särmikäs, jos se sinulle sopii. Armollisuus ja ylikriittisyydestä irtipäästäminen tekevät hyvää. Pienet virheet eivät haittaa eikä maailma kaadu niihin. Opettele tekemään virheitä ja opi virheistä. Opi ottamaan kritiikkiä vastaan. Anna itsellesi mahdollisuus rikkoa sääntöjä ja itsellesi asettamia vaatimuksia. Ensi kerralla voi tehdä paremmin.

Jos sinussa ei ole yhtään virhettä, et voi olla täydellinen.

 

PS. Mieti ja katso valitsemaani kuvaa ylhäällä. Näyttää aika täydelliseltä ja idylliseltä, eikö vain? Tunnelma on hieno ja maisema kaunis. Tuonne voisi matkustaa. Mutta kuva ei ole läheskään täydellinen: mökki on vanha ja ajan patinoima, pilvet eivät ole täydellisiä poutapilviä, vesi ei ole täysin tyyni, voisiko kuvaa säätää vaaleammaksi jne. Joku löytää kaikkea tuota, jollekin toiselle kuva on täydellinen. Mitä sinä ajattelet kuvasta?