Aika pian tykästyin ja sille tielle sitten jäinkin. Ihanaa pääsisin suunnittelemaan julisteita, levynkansia ja piirtämään! (Maybe not näin jälkikäteen sanottuna, mutta noin naiivisti ajattelin.) Elettiin kuohuvaa 80-luvun loppua ja mainosala oli elänyt huippuvuosiaan.
Ensimmäisen harjoittelupaikan sain Helsingistä Arvelin Oy:stä, jossa suunniteltiin messuosastoja. Kohtasin syksyllä 1988 elämäni miehen, joka on kotoisin Kuusamosta, joten elämä etelässä ei houkuttanut. Ehkä olisin muuten yrittänyt töihin etelän mainostoimistoihin.
Ja sitten Raahesta Iihin
Oulun mainostoimistoihin töihin pääseminen osoittautui hankalaksi tuohon aikaan, joten pienen onnenkantamoisen seurauksena huomasin olevani Iissä töissä Oulurepro-nimisessä yrityksessä. Työpaikan taisin saada ihan vahingossa, kun olin haastattelussa poninhäntä heiluen kehunut osaavani käyttää Page Makeria, joka oli ensimmäisiä taitto-ohjelmia Applen koneissa. Tein alussa myös huiman vaikutuksen, kun löysin Applen tietokoneesta värit. Näyttö oli asetettu mustavalkoiseksi eikä kukaan ollut hoksannut kääntää RGB-asetusta päälle. 🙂
Siihen aikaan mainokset suunniteltiin ja leiskattiin käsin. Näistä sitten reprossa valmistettiin painoaineistot filmille, jotka sitten lähetettiin kirjapainoon painettavaksi. Siellä minä aluksi silmät pyöreänä tuijotin kaikkea huimaa tekniikkaa. Tietokoneet olivat isoja.
Koska olin jo koulussa ihastunut Applen koneeseen (mikäs sen hauskempi tapa tehdä töitä, kun siitä lähti niin hauskoja ääniäkin), niin otin mielihyvin haasteen vastaan opetella repro- ja kirjapainotekniikkaa. Ja opiskeltavaa riitti. Eipä voi kun kehua sen aikaista työporukkaa, joista moni on vieläkin hyvä ystävä.
Oulureprossa tehtiin töitä joka puolelle Suomea ja asiakkaina oli vaativia isoja etelän mainostoimistoja. Muistan tehneeni mm. värikkäitä R-kioskin mainoslehtiä, joissa oli monta sivua videonkansia ja tarjouksia.
Reprossa opin kuvien värierottelua ja kuvien käsittelyä, syväystä ja muita kikkoja. Tein erilaisia taittotöitä ja asemointia. Opettelin käyttämään isoa Crosfieldin asemointitietokonetta, jossa oli kaksi näyttöä ja ohjausnäyttö. Työt tallennettiin floppy-levyille ja isoille muistilevyille, jotka asetettiin isoon rumpuun. Tittelinä oli macoperaattori.
Tässä video sen aikaisesta tekniikasta